Valtauksella II

Maailma heittää nuoralla arpaa, noppina mustia tulppaaneja,
mustan kullan ehtyvät virrat, katoavat talvet, loppuvat sateet
meillä on myöhäinen, kiimainen kevät, meri joutomaan vieressä,
syvemmälle vieviä sieniä,
pinossa kuin kesyrotat, toistemme syleissä, varhaiseen aamuun
katujen varsilla kukkivat oudoimmat unet.

Vallan yöperhoset tippuvat postiluukuista ja siihen jäävät
vanhojen laskujen, taloyhtiökirjelmien sekaan,
en ole viikkoon käynyt keskustassa,
ja olen miltei unohtanut miten epätodellista tuolla on.